Yaffa ja Nova |
Tapasin leirillä muutamia Novan sukulaisia, sisko Yaffa (Rushes Natural Honey) oli myös leirillä, samoin kuin nuorempi siskopuoli Alma (Rushes Painter's Joy). Varsinkin Yaffa on niin Novan näköinen ja oloinen, kuin tyttöversio samasta koirasta, ehkä vähän hillitympänä ja rauhallisempana versiona. Osuttiin sisarusten kanssa samoihin treeneihinkin muutamaan otteeseen - oli kiva tutustua Sari ja Mari!
Suunnittelin, että keskitytään leirillä taipparitreeniin ja sen puitteissa menikin tiistai aamupäivä, jolloin osuvasti oli vielä riistatreeniä ohjelmassa. Hakuruudusta ja sen variksista Nova suoriutui hienosti, sen sijaan vesinoudon lokki oli tällä kertaa jotenkin epämiellyttävä. Ensimmäisen lokin Nova nouti, mutta toista ei. Sen sijaan kauemmaksi heitetty sorsa kyllä kelpasi... Myös keskiviikkona lähdettiin Novan kanssa NOU/NOME -treeniryhmään ja silloin päästiinkin tekemään mm. maltti ja linjaharjoittelua sekä vesinoutoja suolammessa, dameilla tällä kertaa. Hyödyllisiä olivat molempien päivien noutoharjoitukset, niistä jäi taas ohjaajalle mietittävää ja lisää treenattavaa. Ehkä se NOME-kiinnostus alkaa vähitellen löytyä täältä ohjaajankin korvien välistä.
Nova, Alma ja Yaffa |
Leirillä voi päästä poikkeuksellisesti sänkyyn lepäilemään... |
Keskiviikkona osallistuttiin myös iltaohjelman houkutusten kujaan, siihen missä molemmin puolin on ruokaa, leluja ja muuta häiriötä ja siitä välistä pitäisi suorittaa luoksetulo. Ei oltu kolmen nopeimman joukossa niin, että olisi palkintosijoille päästy, mutta ei lähtenyt Novan mukaan ruokaa eikä leluja - eli ihan onnistuneesti suoriuduttiin houkutusten kujasta.
Torstaina oli leirin viimeinen päivä ja alkoi kieltämättä leiriväsymys painamaan sekä minua että koiraa, joten sen päivän treeniksi valittiin rally-toko. Treeneissä oli avoimen luokan rata, nurmikolla (ja vieraassa ympäristössä), eli siinä oli jo haastetta ihan riittävästi. Olen epäröinyt nurmikkotreenejä Novan kanssa, mutta ihan suotta - hyvin siltä löytyy nurmikollakin työmoodi eikä se lainkaan kulje nenä maassa ruohonkorsia nuuskien, niinkuin minä kuvittelin. Mun ympäristölle häiriöherkkä koira alkaakin olla melkolailla fiksu ja työtä tekevä, ympäristöstä huolimatta.
Kuvia ei suuremmin leiriltä tullut otettua, treenikuvia kun nyt on vaikea saada kun on itsekseen koiran kanssa liikenteessä. Sen lisäksi puhelimen nettiyhteys oli kehno ja Novan MH-testin videot söivät tilaa puhelimessa, niin eipä juuri tullut kuvailtua. Nyt on muutama päivä ladattu jo pattereita kotona, ilman sen kummempaa aktiviteettia. Kieltämättä vaikka kivaa olikin, niin aika raskas sekä itselle että koiralle tuollainen leiripätkä. Toisaalta siellä tapasi mukavia ihmisiä (ja koiria tietysti) sekä tuli tehtyä paljon hyödyllistä treeniä. Jää nähtäväksi miten ensi vuonna, josko lähdetään taas uudelleen leirille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti