Hengästyttääkö? Minua ei vielä, mutta tämän vuoden aikana on kyllä oppinut paitsi aikatauluttamaan menoja, niin myös aikatauluttamaan vapaata ja lepoaikaa, koska puhti loppuu sekä minulta, että koiralta.
VEPE-kokeessa heinäkuussa Kuopiossa |
VEPEn osalta tavoite oli treenata avoimen luokan liikkeet kasaan - kauden alussa Nova oli jo opetellut kaikista palasia, mutta kokonaiset suoritukset olivat vielä vaiheessa. Suurin tumma pilvi taivaalla oli pelastusrenkaan vienti ja sen köyden kanssa olevat ongelmat (kts. aikaisempi postaus kesältä). Niihin löytyi kuitenkin apua jo heti alkukaudesta ja homma saatiin hienosti kasaan! Viidellä avoimen luokan kokeella saatiin luokkanousu ja huvin vuoksi käytiin vielä kastamassa varpaat voittajaluokassa Keski-Suomen piirinmestaruuskisassa. Vähemmän yllättävästi voittajasta ei ihan tulosta tullut, kun eivät liikkeetkään vielä ole ihan kuosissa, mutta lähellä oli!
Novan kauden 2017 VEPE-tulokset:
AVO3 | 72 | Jyväskylä 1.7.2017 | VIRTANEN TEEMUPEKKA |
AVO1 | 100 | Ähtäri 9.7.2017 | LINDROOS MONICA |
AVO3 | 68 | Kuopio 23.7.2017 | RONKAINEN HELI |
AVO1 | 96 | Ikaalinen 29.7.2017 | LINDROOS MONICA |
AVO1 | 97 | Uurainen 13.8.2017 | HEINO JYRKI |
VOI0 | 63 | Uurainen 10.9.2017 | RONKAINEN HELI |
Rally-toko aloitettiin vuosi sitten syksyllä, lähinnä talvilajiksi ja "huvin vuoksi". Riski taitaa olla, että jos "huvin vuoksi" ottaa kuitenkin viikoittaisen valmennuspaikan, sitä huomaa yhtäkkiä oppivansa jotain ja ns. nälkä kasvaa syödessä... Iso kiitos kuuluu vakkari-kouluttajallemme Ellille, joka sujuvasti opastaa meitä eteenpäin vaikka välillä tuntuu, että meillä on kuusi vasenta jalkaa, ei lainkaan suuntavaistoa eikä pysty sanomaan kummalla on pallo enemmän hukassa - koiralla vai ohjaajalla. Keväällä tuntui, että ollaan jo jonkun verran taitavia, joten lähdettiin maaliskuussa kokeilemaan oman seuran ja tutun hallin kisoihin. Rallyä ollaan kisattu sillä asenteella, että otetaan luokka kerrallaan ja katsotaan miten pitkälle mennään. Varsinaisia tavoitteita ei ole, mutta avoin luokka olisi yhtä tulosta vaille paketissa ja eiköhän me sitä voittajaakin lähdetä sitten ensi vuonna kokeilemaan. Työtä kyllä vielä riittää - matkan varrella on hinkattu milloin seuraamista, milloin käännöksiä ja takapään käyttöä, säädetty virettä ja mielentilaa, yms. yms.
Novan vuoden 2017 Rally-TOKO-tulokset:
ALOHYV | 82 | Jyväskylä 11.3.2017 | LINTENHOFER TYTTI |
ALOHYV | 99 | Jyväskylä 9.4.2017 | PETÄJÄ KIRSI |
ALOHYV | 97 RTK1 | Jyväskylä 24.7.2017 | HILLEBRAND MINNA |
AVO0 | (61) | Jyväskylä 26.8.2017 | LESKINEN TARU |
AVOHYV | 85 | Jyväskylä 25.11.2017 | LESKINEN TARU |
AVOHYV | 99 | Saarijärvi 16.12.2017 | FIIA-MARIA KIVIOJA |
Noutotreeniä (kuva: Tuija Aaltonen) |
Välillä ehdittiin treenailla noutojuttujakin, sekä käytiin kohtalaisen valmistautuneella mielellä epäonnistumassa yhdet taipumuskokeet. Treenattiin lisää ja suunniteltiin vielä toista yritystä, mutta muutama päivä ennen syksyn viimeisiä taippareita Nova imuroi itselleen jostain kennelyskän kaltaisen pöpön, joka nostikin sitten kuumetta siihen malliin että taipparit vaihtuivat sairasteluun ja lepäilyyn. Suunnitelma siirtyi ensi keväälle, katsotaan sitten uudestaan. Hirveän hyvää treeniä ollaan saatu vuoden aikana, joskin edelleen kaipaan itse enemmän ohjattua treeniä. Nyt alkaa selvästi myös näkyä se, että omin päin treenaillessa Nova toimii paremmin, kuin ryhmätreeneissä ja vieraissa paikoissa tilanne onkin erilainen eikä suoritusvarmuus olekaan samaa tasoa.
Lajiharrastusten oheella käytiin kahdesti pyörähtämässä lähinäyttelyissäkin. Kevättalvella kotimainen tuomari tykästyi Novaan niin, että sijoitti avoimen luokan urosten toiseksi. Loppuvuoden näyttelyssä puolestaan portugalilainen tuomari antoi ihan hyvän arvostelun, mutta olisi toivonut vähän massiivisempaa koiraa. Varsinkin kesäkauden jäljiltä Nova oli sutjakassa kunnossa ja se on muutenkin malliltaan aika "kompakti", ettei tuo suuri yllätys ollut. Luulen silti, että huvin vuoksi käydään välillä näyttelyissäkin pyörähtelemässä - vaikkei se meidän pääasiallinen harrastus olekaan.
Minulle tärkeimmät suunnitelmat kuluneelle vuodelle olivat sekä MH että luonnetesti. Molempiin oltiin menossa ja ennen kaikkea halusin viedä testiin nuoren koiran, jotta testeissä näkyisi sen luonne vielä ns. omimmillaan. Nova yllätti reippaudellaan MH:ssa ja molempien testien jälkeen olen paremmin ymmärtänyt mistä sen ohjaajapehmeys rakentuu - taistelutahtoa on, mutta itseluottamusta ei ihan niinkään. Tämä on ennen kaikkea sellainen "tehdään yhdessä" -koira, niin arjessa kuin harrastuksissakin. Ehkä nyt minä entistä paremmin osaan ohjata asioissa oikein eteenpäin.
Huhhuh, sanon minä. Paljon mahtuu vuoteen. Omasta mielestä siinä on ollut runsaasti toimintaa, muttei liikaa. Väittäisin Novan olevan samaa mieltä, sillä sen tekemisen into on säilynyt läpi vuoden, vaikka välillä kesän leirien ja muiden aktiviteettien lomassa on selvästi näkynyt myös hyytymistä ja levon tarvetta. Välissä levättiin ja sitten mentiin taas.
Kiitos kasvattaja-Tuulille tästä hienosta nuoresta harrastuskoirasta, joka on jo nyt vienyt pidemmälle kuin uskalsin kuvitellakaan! Matka jatkuu, niin kauan kuin meillä on kivaa ja intoa riittää. Ensi vuoden suunnitelmat eivät paljoa tämän konkreettisempia ole, katsotaan mihin se meidät kuljettaa.
"Huippukivaa, tehdään lisää!" |