Näyttelytreeniä, osa 2

Maaliskuinen näyttely lähestyy ja kuten jo aiemmin totesin, lisätreeni on kyllä vielä tarpeen. Onneksi kyseiseen näyttelyyn on ilmeisesti moni muukin menossa, joten meidän KS Noutajien näyttelytoimikunta on ystävällisesti järkännyt näyttelytreeniä ennen kyseistä näyttelyä.

Viime mätsärikäynnin opit mielessä, ajellessani näyttelytreeneihin päätin, että seisotan Novan vapaasti enkä yritä esittää asettelemalla sitä. Harjoittelemaanhan sitä ollaan menossa. Ja hyvä että mentiin!

Nova 25 kk

Suunnitelma osoittautui oikein hyväksi! Viime aikoina ollaan myös rally-tokotreeneissä harjoiteltu seisomista, joten se alkaa olla jo paremmin hanskassa. Nova seisoikin hyvin ja pitkiä pätkiä vapaasti seisotettuna, siitäkin huolimatta, että kävin välillä myös asettelemassa sen jalkoja parempaan asentoon. Samalla tuli testattua, että mitkä makupalat toimivat tässä touhussa parhaimmin.

Liikkumistakin harjoiteltiin. Siinä Novan kanssa selvästi paras taktiikka on löysällä hihnalla juokseminen, sillä jos hihna kiristyy alkaa Novakin helpommin tempoa. Rohkenen väittää, että tässäkin hyöty tulee tuosta tokoilusta, sillä vierellä on pitänyt liikkua - myös juosta - jo jonkin aikaa. Eli hihna löysällä, rento vauhti ja esittäjä muistaa hengittää! Näillä eväillä alkaa olla kohtuullinen valmistautuminen tulevaan näyttelyyn, vielä kun sain muutaman vinkin miten hillitsen Novaa ryntäämästä onnessaan tuomarin luo ja hyppäämään syliin.

Tulipahan samalla kerralla nappaistua Novan kaksivuotis-poseerauskuva - kiitos kuvausavusta Suvi!

Lihashuoltoa ja kunnon ylläpitoa

Elviksellä on vähitellen, kun ikääkin on karttunut, takapään käyttö hieman heikentynyt. Kotona on tullut huomattua, että varsinkin toinen takajalka ei oikein tunnu pysyvän vauhdissa mukana. Näin ollen todettiin, että koska varsinaista kipuilua ei kuitenkaan ilmene, käväistään ensin fyssarilla tarkistamassa lihaskunto ja tehdään sitten sen jälkeen jatkosuunnitelma. Näin ollen Elvis kävikin Emmi Aarnio-Metsäsen (Eläinfysioterapia Hoida Häntä) käsittelyssä.

Fyssarin käsittelyssä

Liikkeitä tarkistellessa Emmi arvioi, että Elviksen takajalan liike on asteikolla 0-5 (0 = terve, 5 = ontuu) arvoltaan 1, eli havaittavissa muttei erityisemmin vakava. Selvästi takapään lihaksisto on hieman heikentynyt iän myötä. Sieltä ei kuitenkaan löytynyt kipupisteitä eikä muuta huolestuttavaa. Lanneranka, joka yleensä on saksanpaimenkoirien heikko kohta, oli puolestaan poikkeuksellisen hyvässä kunnossa, eikä selässäkään ollut arkuutta.

Muutaman jumit saatiin fyssarikäynnillä auki, sekä mukaan kotijumppa-ohjeita, joilla pidettäisiin lihaksistoa paremmassa kunnossa jatkossa. Jatkosuunnitemana on seuraava käynti noin kuukauden kuluttua, jolloin voi sitten tarkastella miten tilanne on muuttunut. Elvis liikkuu lenkillä kuitenkin edelleen reippaasti, vaikkakin lenkkien vauhtia ja pituutta on toki mukautettu sopivampaan pappa-vauhtiin. Yllättävän rauhallisesti oli meidän ADHD-papparainen osannut fyssarin käsittelyssä olla, vaikka ennakkoon mietittiinkin että niinköhän ensimmäisellä käynnillä Elvis maltaa lainkaan rauhoittua.

Näyttelytreeniä

Ilmoitin Novan yhteen näyttelyyn jo jokin aika sitten ja sen jälkeen takaraivossa on kolkuttanut ajatus, että näyttelytreeni olisi paikallaan. Ihan sillä, että viimeisimmästä näyttelystä on vuosi enkä voi väittää meidän juuri harjoitelleen... Tässä on ollut mätsäri jos toinenkin, johon olen ajatellut mennä, mutta sitten kuitenkin syystä tai toisesta jättänyt väliin. Usein niinkin hyvästä syystä, etten aamu-unisena jaksa viikonloppuna vääntää itseäni riittävän ajoissa sängystä ylös. Nyt olin kuitenkin jo hereillä, koska Jani lähti töihin ja lompakossa oli ilmoittautumismaksun verran kolikoita, joten kaikki "hyvät" tekosyyt oli jo hoidettu. Näin ollen suuntasin siis Novan kanssa viettämään sunnuntaita Palokan Seudun Koiraharrastajien järjestämään Match Show'hun Kodin Terralle.

Päätin suhtautua tilanteeseen ajatuksella, että se on näyttelytreenin lisäksi äärimmäisen hyvää häiriötreeniä ja otin Novan mukaan ilmoittautumisjonoon, vaikka helpompaa olisi ollut jättää se autoon odottelemaan. Poislukien sen, että Nova yritti hypätä rokotustodistuksia tarkistavan kaverin syliin, se jonotteli kanssani ihan kiltisti. Mitä nyt pientä alkuinnostusta...

Kehän vierellä odotteluaikaa oli ihan reilusti ja Nova osaa kyllä kiitettävän rauhallisesti odotella silloin kun mitään ei tapahdu. Muutaman ohikulkijat kävivät sitä rapsuttelemassa - tutut ja tuntemattomat. Novamaisesti niitä tervehdittiin niin, että vähän piti hillitä käytöstä.

Meidän pariksi kehään sattui nuori ja vilkas beuceron, jonka esiintyminen oli vielä hieman vallattomampaa kuin Novalla. Luulen, että sen ansiosta päästiin parempaan ryhmään, kuin omalla suorituksella ehkä olisi ihan yltänyt. Oli nimittäin hieman haasteita saada Nova seisomaan rauhassa ja olla hyppäämättä suoraan mätsärituomarin syliin... sen sijaan kehässä liikkuminen sujui tosi hienosti! Toiselle kierrokselle, punaisten nauhan saaneiden jatkokehään, muutinkin sitten taktiikkaa. Päätin, että Nova seisokoon vapaasti, eikä aseteltuna ja sainkin sen sillä tavoin keskittymään huomattavasti enemmän. Aseteltuna kun se ei oikein malta pysytellä paikallaan eikä keskity oikein, kun taas vapaasti seisotettuna sen huomio on lähinnä minussa ja häntä heiluu iloisesti.

Palkintosijoille ei ylletty, en tosin sitä odottanutkaan - enemmän se olisi tullut yllätyksenä, sillä mukana oli tosi hienosti esiintyviä koiria! Sen sijaan mieltä lämmitti erityisesti, kun tuomari päätti palkita meidät ystävänpäivän erikoispalkinnolla eli saatiin erityismaininta hyvästä yhteistyöstä. Tosi kiva palkinto, mielellään sellaisen ottaa vastaan!